Lämmin keväinen sadekuuro kastelee kuivaa pihamaata ja ukkonenkin jyrähtelee etäisyydessä. Pihamaan asukeista moni on niin monet ukkoset nähnyt, ettei pienille jyrinöille juuri korvia hetkauteta. Xavier-aasi hymyilee eläintenhoitajalle, joka juoksee pisaroiden välistä avaamaan tallin ovea että ankat pääsisivät sateensuojaan. Ankkaparvi on menossa kaikkialle muualle kuin talliin; mikä lämmintä kesäsadetta mukavampaa, vähemmän työläs peseytyminen kuin lammikoissa lotraaminen! Casanova-pupu on juossut sateensuojaan pässikolmikon katokseen ja käy aina välillä katsomassa joko kuuro loppuisi. Päivä on kääntynyt jo iltaan ja joka puolella on aistittavissa rauhallinen, kiireetön elämän seuraaminen - kesä on jälleen saapunut Eläinten Vanhainkotiin.
Viimeiset sadepisarat häipyvät taivaalta, ilta-aurinko tulee esiin ja Casanova loikkii ulos katoksesta täysin kuivin turkein. Nolli-ponin katseessa on samaan aikaan sekä kaiken nähneen elämänkokemusta että yhä innokasta huomisen odotusta. Kyllä elämä vaan on elämisen arvoista, "vanhanakin".
Ensi viikon aikana saamme Pauliinan upeita otoksia lähiajoilta valokuva-albumeihimme :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti