Vaya con Dios

Eläinten Vanhainkodin kuulumiset voi jatkossa lukea Facebook-ryhmämme sivulta osoitteessa

http://www.facebook.com/pages/El%C3%A4inten-Vanhainkoti-Wanha-Markki/223015401077439

Blogi säilyy yhä luettavana mutta sitä ei säännöllisesti ylläpidetä. Koko kesän ajalta suuret kiitokset kaikille tallityöntekijöille, joilla on epäilemättä ollut kädet niin täynnä töitä ettei tarinointiin olisi virtaakaan!

Toki asukkaista löytyy suuria kirjallisia lahjakkuuksia, mutta eturintaman kirjailijalahjakkuus Lutku sai kesällä kauan kaivatun puolison eli suomennettuna musteet ovat kuivuneet pulloihin ja kirjoituskone ruostuu jossain vajan perällä. Xavierin ulosanti vuorostaan sisältää liikaa elämän tuskaa että sitä ihan kuka tahansa pystyisi kylmiltään sulattamaan. Jopa Timotei on tarjonnut apuaan "heittää muutaman rivin" mutta oi niitä kirosanojen määrää.

Omasta puolestani kiitän jokaikistä Eläinten Vanhainkodissa tapaamaani eläinasukasta säännöllisestä silmien ja sydämen availusta ja lisätään lopuksi muutamia Pauliina Kaivo-ojan tunnelmakuvia kesän varrelta.




















Kalkkunarouvan (josta kuvaa ei satu olemaan) tuoma muutos Lutkun olemuksessa kaikkine pörhistelyineen ja tuhinoineen on ollut todella huomattava. Mutta ei herra yhä näe eikä kuule, joten aitauksessa kesä on pitkälti mennyt.







































Pikkuvuohet uusina tulokkaina. Aivan järjettömän suloisia otuksia ovat !




















Piia, Kiltteyden ammattilainen.














Vanhainkodin kahta possua seuratessa tulee vääjäämättä mieleen että pitäisiköhän ihmisen ihan aikuisten oikeasti tehdä jotain sikojen oloille esim. Suomessa? Ainakaan minun mielikuvitukseni ei edes riittänyt keksimään tarpeeksi virikkeitä tälle kaksikolle kun rymysivät pitkin pihaa ja halusivat tutkia ihan kaiken ja tutustua aivan jokaiseen.
























Timotein normisetti; entisellä hoitajalla ei ole kylään asiaa ilman rypälesatsia. Jää ensi kesään se pehmis, Timotei !














Reetu on nyt yksin kun Samuli nukkui alkukesästä pois. Ikä se painaa jo Reetuakin joka on ollut vapaana pihamaalla pitkin kesää. Ainakin säät ovat olleet suostuisia siestan viettoon !




















Adios !

On kaikki niinkuin ennenkin

Pitkästä aikaa olin käymässä Wanhalla Markilla kuulemassa vanhusten kuulumisia. Pitkästä ja ennenkaikkea kylmästä ja työteliäästä talvesta oltiin selvitty, olosuhteet huomioon ottaen on hatunnoston paikka Heikki Laaksoselle joka on hoitanut eläimet läpi talven.















Uutena tulokkaana joukkoon on liittynyt 19-vuotias entinen ravuri, lämminverinen nimeltä Piia. Ensivaikutelma Piiassa oli tietty ujous ja suuri kiltteys, uteliaisuus voittikin arkuuden pienen tutustumishetken jälkeen. Kylläpä oli mukavan oloinen hevonen!

Kovat pakkaset ovat pitäneet eläimet kovilla, vuohet ja lampaat ovat joutuneet olemaan poikkeuksellisen paljon tallissa, mutta kovimmilla ovat varmaan olleet kanat. Pakkasten viimein helpottaessa on kaikissa havaittavissa odotusta jälleen uuden kevään tulosta.




















"On ku laulumettoo, ei näe ei kuule."

Suurin murhe on ollut kalkkunaherra Lutkusta, jonka toinen silmä sokeutui syksyllä ja keskitalvella Lutku vaikutti tulleen kokonaan sokeaksi. Mutta! Aina kannattaa uskoa ihmeisiin, nyt herran näkö on ainakin osittain palautunut - mistä saisimme ajan optikolle? Vuodet tuovat mukanaan myös näitä vaivoja, tämä herra täyttää pyöreät 10 vuotta. Mutta niin vain eteenpäin porskutetaan - sitä elämänvoimaa on vähintään yhtä paljon kuin pienessä kylässä.

"On niin äiteensä näköönen jotta surku tuloo."

Lienee turha mainita että Casanovalla on jokavuotista jälkikasvua. Casanova muistuttaa säännöllisesti jokaista häntä telkien taakse yrittänyttä siitä, että luontoa ei voi hallita - vielä vähemmän kuin elämää yleensä. Ehtipä herra syksyllä deittailla jo alueella vieraillutta rusakkorouvaakin, "juoskaapa siinä kahleiden kanssa perässä" tuumii hän.



"Mee sä erellä, sullon pareet takki."

Eläinten Vanhainkodissa oli aistittavissa miten on kaikki niinkuin ennenkin; kun Heikki päivän päätteeksi otti eläimet sisään, tutun kaavan mukaan Xavier-aasi astuu kiltisti sivuun ja päästää Nolli-ponin ensimmäisena sisään - matriarkalla on ikäetuoikeus nähkääs; Nollilla vuosia on mittarissa 33. Mutta jos Xavierilta kysytään niin kysymyksessä ei tokikaan ole periksi antaminen, Nollilla vain on "pareet takki"!















Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.