Vanhainkodin asukkaiden keskuudessa maistuvat joulupaketit on jo jaettu yllättävänkin sovinnollisissa merkeissä. Suurkiitos jokaiselle joka on kuluvan vuoden aikana eläintenhoidossa ollut apuna, työntekijöille, ruoka-avun toimittajille, kannatusjäsenille ja ihan kaikille.
Ja lämmintä Joulua sekä hyvää Uutta Vuotta 2009!
tiistai 23. joulukuuta 2008
tiistai 16. joulukuuta 2008
Kovat ajat
"Ajat ovat olleet kovat, kuomaseni."
Useampana päivänä löysin itseni istumasta näppäimistön äärellä miettien, miten aloittaisin blogiin seuraavan iloisen luvun Eläinten Vanhainkodin tapahtumista. Jälleen kerran täytyy kuunnella itseään viisaampaa eli aasiamme, totuutta on turha kierrellä vaan loppuvuosi on ollut hyvinkin raskasta aikaa sekä eläimille että hoitajille. Tehtävänä olisi paljon raskasta työtä mutta ei tarpeeksi tekijöitä. Nyt Lutkukin pääsee taas ainaisena maailmanlopun ennustelijana sanomaan "mitä minä sanoin - itku pitkästi ilosta!" oikein kuvan kera!
Allekirjoittanut on itse ollut poissa eläinten hoitajan työstä sitten viimeisimmän blogimerkinnän ja eläintenhoitaja Pauliina on välittänyt kuvia sekä tallin tapahtumia tallipäiväkirjan muodossa. Timotei ja Xavier ovat luonnollisesti yhteistuumin faksailleet minulle sorkan- ja kavionkuvia, mutta en parhaalle tahdollanikaan ole päässyt perille mitä ajavat takaa - sori kaverit. Päiväkirjan yksittäinen merkintä, "Timotei on harmaantunut" kertoo tavallaan paljon - myös surua on ollut enemmän kuin olisi oikein ja kohtuullista.
Ylläoleva on viimeisiä kuvia joka Lahja-mummusta ehdittiin ottaa, ennenkuin mummu nukkui rauhallisesti pois lokakuun viimeisenä päivänä. Lahjalla oli takanaan melkein uskomattoman pitkä, hyvä elämä ja jotain lohtua tuonee se että lähtö tuli rauhallisesti nukkuen pois, kaikkien ystävien keskellä - Lahjan maailman parhaassa kodissa. Lahja-mummu oli yksi niitä Suuria. Tämä menetys vielä tuoreena muistissa, voimat ehtyivät myös Nöffiltä ja Eetulta. Molemmat sankaruksethan olivat myös ylittäneet eliniän ohjeraamit jo hyväntuntuisesti ja kun viimein ei ollut enää voimia jokapäiväisiin toimiin, nukkuivat Nöffi ja Eetu myös täältä toiseen maailmaan. Casanova-pupu tiirailee yhä pihamaalla illantullen lähteneiden perään, niinkuin kai jokainen tavallaan. Näiden persoonien menetys tuntuu todella kovalta.
Mutta arki ja elämä jatkuu. Vanhainkoti toivottaa tervetulleiksi uusina asukkaina mm. ankkaparven - jossa on 3 iäkkäämpää rouvaa ja yksi elegantisti harmaantunut herrasmies, sekä pupuja ja muitakin asukkeja yllin kyllin. Suuri osa mm. pupuistamme etsivät hyvää kotia, heitä voi tiedustella jos Sinulla olisi koti tarjota - yhteystiedot löytyvät oikealta puolen sivua. Tilaa on rajallisesti ja tulijoita olisi paljon kuten aina.
Suuri Kiitos Eläinten Vanhainkodin kaikille vallattomille asukkaille, jotka sinnikkäällä elämästä iloitsemisellaan estävät ihmistäkin vaipumasta synkkyyteen aikoina kun kaikki tuntuu pistävän vastaan.
Joulu on jo ovella ja tontut liikkeellä joten muistakaahan kaikki olla kiltisti ja palataan seuraavan blogitekstin merkeissä taas !
"Always look on the bright side of life"
Hyvää matkaa kaikille luotamme pois nukkuneille, teitä suuresti kaivaten.
Useampana päivänä löysin itseni istumasta näppäimistön äärellä miettien, miten aloittaisin blogiin seuraavan iloisen luvun Eläinten Vanhainkodin tapahtumista. Jälleen kerran täytyy kuunnella itseään viisaampaa eli aasiamme, totuutta on turha kierrellä vaan loppuvuosi on ollut hyvinkin raskasta aikaa sekä eläimille että hoitajille. Tehtävänä olisi paljon raskasta työtä mutta ei tarpeeksi tekijöitä. Nyt Lutkukin pääsee taas ainaisena maailmanlopun ennustelijana sanomaan "mitä minä sanoin - itku pitkästi ilosta!" oikein kuvan kera!
Allekirjoittanut on itse ollut poissa eläinten hoitajan työstä sitten viimeisimmän blogimerkinnän ja eläintenhoitaja Pauliina on välittänyt kuvia sekä tallin tapahtumia tallipäiväkirjan muodossa. Timotei ja Xavier ovat luonnollisesti yhteistuumin faksailleet minulle sorkan- ja kavionkuvia, mutta en parhaalle tahdollanikaan ole päässyt perille mitä ajavat takaa - sori kaverit. Päiväkirjan yksittäinen merkintä, "Timotei on harmaantunut" kertoo tavallaan paljon - myös surua on ollut enemmän kuin olisi oikein ja kohtuullista.
Ylläoleva on viimeisiä kuvia joka Lahja-mummusta ehdittiin ottaa, ennenkuin mummu nukkui rauhallisesti pois lokakuun viimeisenä päivänä. Lahjalla oli takanaan melkein uskomattoman pitkä, hyvä elämä ja jotain lohtua tuonee se että lähtö tuli rauhallisesti nukkuen pois, kaikkien ystävien keskellä - Lahjan maailman parhaassa kodissa. Lahja-mummu oli yksi niitä Suuria. Tämä menetys vielä tuoreena muistissa, voimat ehtyivät myös Nöffiltä ja Eetulta. Molemmat sankaruksethan olivat myös ylittäneet eliniän ohjeraamit jo hyväntuntuisesti ja kun viimein ei ollut enää voimia jokapäiväisiin toimiin, nukkuivat Nöffi ja Eetu myös täältä toiseen maailmaan. Casanova-pupu tiirailee yhä pihamaalla illantullen lähteneiden perään, niinkuin kai jokainen tavallaan. Näiden persoonien menetys tuntuu todella kovalta.
Mutta arki ja elämä jatkuu. Vanhainkoti toivottaa tervetulleiksi uusina asukkaina mm. ankkaparven - jossa on 3 iäkkäämpää rouvaa ja yksi elegantisti harmaantunut herrasmies, sekä pupuja ja muitakin asukkeja yllin kyllin. Suuri osa mm. pupuistamme etsivät hyvää kotia, heitä voi tiedustella jos Sinulla olisi koti tarjota - yhteystiedot löytyvät oikealta puolen sivua. Tilaa on rajallisesti ja tulijoita olisi paljon kuten aina.
Suuri Kiitos Eläinten Vanhainkodin kaikille vallattomille asukkaille, jotka sinnikkäällä elämästä iloitsemisellaan estävät ihmistäkin vaipumasta synkkyyteen aikoina kun kaikki tuntuu pistävän vastaan.
Joulu on jo ovella ja tontut liikkeellä joten muistakaahan kaikki olla kiltisti ja palataan seuraavan blogitekstin merkeissä taas !
"Always look on the bright side of life"
Hyvää matkaa kaikille luotamme pois nukkuneille, teitä suuresti kaivaten.
sunnuntai 14. syyskuuta 2008
Syysrauha
Blogimme valokuvallinen taso otti melkoisia harppauksia (tai loikkia) eteenpäin kun eläintenhoitajamme Pauliina Kaivo-oja paljasti valokuvaajan lahjansa - mistä hienosti hyppäämme "aasinsiltana" Lahjan uuteen, hillitympään kampaukseen:
Kaikki Pauliinan hienot otokset valokuva-albumeissamme!
Kaikki Pauliinan hienot otokset valokuva-albumeissamme!
sunnuntai 24. elokuuta 2008
Syksyn Sävel
Elokuu lähenee loppuaan ja pian eläimemme (ja ihmisetkin) aloittavat rauhoittumisen syksyyn. Paitsi ehkä Timotei joka tässä päivänä muutamana puski maitokärrystä renkaan irti ja raudat solmuun...
...ja sai näin tuoretta heinää täynnä olevan kärryn pysähtymään kohdalleen, pässi kun on pantu liekaan. Muut lampaatkin Lahjaa lukuunottamatta saatiin kerrankin mahtumaan samaan kuvaan:
Eläinten Vanhainkodin uusin asukas on siipirikko harakka nimeltään Markku, joka on nyt saanut kotoisan kaksion tallin vierestä ja totuttelee pikkuhiljaa ihmisiin.
Ihmispuolella toivotamme tervetulleeksi uuden eläintenhoitajamme Pauliinan, joka tässä ulkoiluttaa Nöffiä (Nöffi käski mainita että perspektiivi vääristää kokoa!)
Näin syksyn tullen pupuja ei ole pidellyt omissa aitauksissaan sitten niin mikään vaan joka aamu on syytä tarkistaa tilanne kuka on missäkin - kenenkäs peräpää se sieltä piilosta pilkistää?
Nuppuhan se on tullut Eemeliä moikkaamaan, olisi pitänyt arvata! Belgian jättikanillamme Namilla oli kesällä silmätulehdus joka on nyt parantunut ja taas saa nauttia rapsutuksista ilman sairastelua. Tässä rapsuttajana "melkein kaima" Rami:
Lutku-professorimme on vuorostaan ollut äärimmäisen kiireinen väitöskirjansa valmistumisen kanssa - "Yksittäisen tuotantoeläimen olemassaolon merkitys universumin kannalta" ja heittää tässä yhden kuuluisista 'antaa heittää'-silmäyksistään:
Syksyä kohti pirtein mielin ja maitokärryjä taasen korjaamaan ! : )
...ja sai näin tuoretta heinää täynnä olevan kärryn pysähtymään kohdalleen, pässi kun on pantu liekaan. Muut lampaatkin Lahjaa lukuunottamatta saatiin kerrankin mahtumaan samaan kuvaan:
Eläinten Vanhainkodin uusin asukas on siipirikko harakka nimeltään Markku, joka on nyt saanut kotoisan kaksion tallin vierestä ja totuttelee pikkuhiljaa ihmisiin.
Ihmispuolella toivotamme tervetulleeksi uuden eläintenhoitajamme Pauliinan, joka tässä ulkoiluttaa Nöffiä (Nöffi käski mainita että perspektiivi vääristää kokoa!)
Näin syksyn tullen pupuja ei ole pidellyt omissa aitauksissaan sitten niin mikään vaan joka aamu on syytä tarkistaa tilanne kuka on missäkin - kenenkäs peräpää se sieltä piilosta pilkistää?
Nuppuhan se on tullut Eemeliä moikkaamaan, olisi pitänyt arvata! Belgian jättikanillamme Namilla oli kesällä silmätulehdus joka on nyt parantunut ja taas saa nauttia rapsutuksista ilman sairastelua. Tässä rapsuttajana "melkein kaima" Rami:
Lutku-professorimme on vuorostaan ollut äärimmäisen kiireinen väitöskirjansa valmistumisen kanssa - "Yksittäisen tuotantoeläimen olemassaolon merkitys universumin kannalta" ja heittää tässä yhden kuuluisista 'antaa heittää'-silmäyksistään:
Syksyä kohti pirtein mielin ja maitokärryjä taasen korjaamaan ! : )
perjantai 1. elokuuta 2008
maanantai 21. heinäkuuta 2008
Lahja-mummun lepopäivä
Saaran synnyttämisen jälkeisinä päivinä Lahja-mummumme on ottanut auringossa oikein kunnolla levon kannalta, nyt ei tarvitse enää hötkyillä mihinkään kun Saarakaan ei ole hoputtamassa! Lahja on nämä karitsoinnit jo niin monta kertaa nähnyt ettei suuremmin ihmettele vaan seuraa nuorempien juoksentelua sivusta vanhan rouvan arvovaltaa huokuen.
Saaran karitsa sai kasteessa nimen Eemeli ja kuinkas ollakaan - tilan viides pässi !
keskiviikko 16. heinäkuuta 2008
Saara karitsoi !
tiistai 15. heinäkuuta 2008
Timotein ja Ruun terveiset
Timotei-pässi ja Ruu-vuohi lähettävät terveisiä, "hyvin menöö, kovin paljo paremmin ei enää voi mennä!"
Eläinten Vanhainkodin kesä on sujunut oikein mukavissa merkeissä helteiden ja sateiden vuorotellessa; eläinten ja ihmisten sopusointua on mukava katsella ja kuunnella :)
Timotei ja Ruu ovat molemmat olleet nyt pihamaalla naruissa; Pässi on selvästi tyytyväisempi kun ei joudu enää olemaan yksin aitauksessa vaan on päässyt tapahtumien keskelle, laumaan se ei tässä vaiheessa kesää edes tunnu kaipaavan. Liian lähelle kannattaa yhä välttää menemästä tai käy kuten tämän kuvan ottajalle, kumoon vaan:
Ruu tapaa olla aitauksessa lauman alistetuin jäsen ja joutuu syömään vasta muiden jälkeen eikä tilaa aina katoksestakaan löydy, joten Ruulla on nyt ollut yhtä juhlaa kun sitä on pidetty myöskin narussa (ottavat muuten Pässin kanssa yhteen, jos voivat) ja hellitty herkuilla. Tuore heinä maistuu:
Lisää tietoa Eläinten Vanhainkodin asukkaista löytyy pihakylteistämme.
Eläinten Vanhainkodin kesä on sujunut oikein mukavissa merkeissä helteiden ja sateiden vuorotellessa; eläinten ja ihmisten sopusointua on mukava katsella ja kuunnella :)
Timotei ja Ruu ovat molemmat olleet nyt pihamaalla naruissa; Pässi on selvästi tyytyväisempi kun ei joudu enää olemaan yksin aitauksessa vaan on päässyt tapahtumien keskelle, laumaan se ei tässä vaiheessa kesää edes tunnu kaipaavan. Liian lähelle kannattaa yhä välttää menemästä tai käy kuten tämän kuvan ottajalle, kumoon vaan:
Ruu tapaa olla aitauksessa lauman alistetuin jäsen ja joutuu syömään vasta muiden jälkeen eikä tilaa aina katoksestakaan löydy, joten Ruulla on nyt ollut yhtä juhlaa kun sitä on pidetty myöskin narussa (ottavat muuten Pässin kanssa yhteen, jos voivat) ja hellitty herkuilla. Tuore heinä maistuu:
Lisää tietoa Eläinten Vanhainkodin asukkaista löytyy pihakylteistämme.
sunnuntai 29. kesäkuuta 2008
Moi ! Mä oon Saara !
"Me on Lahjan kanssa otettu tavaksi kulkea kaksistaan, aina välillä käydään vaan vaihtamassa kuulumisia muiden lampaiden kanssa. Timoteista tarvitaan välillä vähän hermolomaa! Sitten kun tuutte kylään, mua saa rapsuttaa ja silittää - Lahja on vähän krantumpi, nyt vanhoilla päivillään. Näkemisiin!"
Eläimemme ovat jo aika lailla tottuneet isoihinkin ihmismääriin, mutta on aina hyvä muistaa että eläimet ovat viettämässä rauhallisia vanhuuspäiviään ja lähestyä kaikkia eläimiämme rauhallisesti ja niiden kotia kunnioittaen. Päivittäinen elämä sujuu aika lailla tutuissa merkeissä, tosin Saaraa lainaten Timotei on ollut välillä ihan mahdoton puskemisen kanssa - ei tarvitse ihmetellä jos talon isäntä selättää aina välillä pässiämme painiottein opetuksena puskemisesta (tilanne selätyksissä taitaa muuten olla tasan). Eetukin sai viimein kaverin; tosin Pulla-marsu on sellainen vipeltäjä että kuvaa otettaessakin se jo puoliksi sujahtaa kuvasta karkuun!
Kesän aikana voit nähdä Eläinten Vanhainkodissa myös joitain nuorempia tulokkaita, jotka ovat vähän kuin sijaiskodissa kesäpäivät. Nämä kaksi vallatonta kissanpentua ovat hurmanneet aivan jokaisen, usein esitellen melkoisia kiipeilytemppuja - hurjia jopa kissoille!
Eipä muuta tällä erää - tämän viikon aikana valokuva-albumeihimme on tulossa huimasti uusia kuvia pitkin vuotta, kuulemisiin!
sunnuntai 15. kesäkuuta 2008
lauantai 5. huhtikuuta 2008
Rauhallista kesän odotusta
3 pientä pässiämme eivät olekaan enää niin kovin pieniä ja kaikilla tuntuu olevan täysi vauhti päällä aamusta iltaan. Puskemisissa ja kuopimisissa elkeet ovat suoraan Timotei-isän peruja, iskän malliin kuuluisia hyppyjä ei sentään vielä ole nähty. Lumikin kaksoset ovat nimeltään Lumi (tai lempinimeltä Lambi) ja Tuli - ei tarvinne tarkentaa kumpi on kumpi ja Suvin erikoisesti väritetty karitsa taas on Juuso. Allekirjoittanut joskus lipsauttaa Juuson Pontsoksi koska on näistä kolmesta - äitinsä tapaan - roimasti isokokoisin.
Ylläolevassa vierekkäin lepäilevät Juuso ja Tuli ovat uteliaita ja rohkeampia kuin taas allaolevan kuvan Lumi. Tuli on kuin Timotei pienemmässä koossa, täysin mitäänpelkäämätön elämänasenne ja kaikkea pitää maistaa tai puraista - ainakin kerran.
Eläinten vanhainkodissa odotetaan kesää mitä rauhallisimmissa merkeissä; Xavier ja Nolli ovat edelleen lyömätön tiimi ja ylimmät ystävykset, vuohet ovat jo päässeet ulos aitaukseen ja Lutku-kalkkunammekin pääsi takaisin talliin asumaan evakosta kanalan luota. Muutos koko linnun persoonassa on silmin nähtävä. Tässä Lutku poseeraa tyytyväisyyttä huokuen uudelta paikaltaan;
Ainoat huonot uutiset tulevat lopuksi, Alpo-marsu muutti marsujen taivaaseen - nyt Eetulle etsimme kaveria koska nämä täydelliset sydämen särkijät ovat kyllä niin sosiaalisia pikku ihmeitä että kaveri on ihan välttämätön.
Vanhainkodissamme sattuu myös näitä iloisia vahinkoja, Belgian jättikani Nami sai peräti 8 poikasta. Urospupu Casanova on täysin pitelemätön - ja ylpeä isä!
Ylläolevassa vierekkäin lepäilevät Juuso ja Tuli ovat uteliaita ja rohkeampia kuin taas allaolevan kuvan Lumi. Tuli on kuin Timotei pienemmässä koossa, täysin mitäänpelkäämätön elämänasenne ja kaikkea pitää maistaa tai puraista - ainakin kerran.
Eläinten vanhainkodissa odotetaan kesää mitä rauhallisimmissa merkeissä; Xavier ja Nolli ovat edelleen lyömätön tiimi ja ylimmät ystävykset, vuohet ovat jo päässeet ulos aitaukseen ja Lutku-kalkkunammekin pääsi takaisin talliin asumaan evakosta kanalan luota. Muutos koko linnun persoonassa on silmin nähtävä. Tässä Lutku poseeraa tyytyväisyyttä huokuen uudelta paikaltaan;
Ainoat huonot uutiset tulevat lopuksi, Alpo-marsu muutti marsujen taivaaseen - nyt Eetulle etsimme kaveria koska nämä täydelliset sydämen särkijät ovat kyllä niin sosiaalisia pikku ihmeitä että kaveri on ihan välttämätön.
Vanhainkodissamme sattuu myös näitä iloisia vahinkoja, Belgian jättikani Nami sai peräti 8 poikasta. Urospupu Casanova on täysin pitelemätön - ja ylpeä isä!
perjantai 21. maaliskuuta 2008
3 pientä pässiä ja iso hyvä aasi
Kylläpäs vanhainkodissamme on taas ehtinyt tapahtua, jo viikko sitten perjantaina aamulla yhdessä pilttuussa odotti mitä suloisin näky - 2 pientä karitsaa, Lumikista oli tullut yön aikana kaksosten äiti. Ensimmäisten tuntien aikana ehdimme vähän huolestua kun pieni musta karitsa näytti vähän heikolta, nyt ei puhettakaan - puskemisharjoituksissa ja äitin ympärillä veljensä kanssa temmeltäessään se on kuin ilmetty isänsä, muutenkin kuin ulkonäön perusteella.
Ja heti perään lauantaina oli vuorossa Suvi-lammas joka sai oikein potran pojan; tämä pieni karitsa oli heti alusta asti kolmesta se vahvin - ensimmäisiä kertoja nisää imiessään se jo "iski" sitä kuin vanha tekijä.
Ylpeä isä, Timotei, oli aluksi hetken aitauksessa että karitsat saisivat olla ensimmäiset päivät rauhassa - eihän siitä mitään tullut kun isän huoli oli niin kova ja nyt Timotei on heti viereisessä pilttuussa ja tutustuu lapsosiin pikku hiljaa.
Xavier-aasi taas puolestaan pääsi Palmusunnuntaina vilauttamaan esiintymistaitojaan, hurmaten heti kerralla vähän isomman joukon ihmisiä Isonkyrön kirkossa. Esitykseen sisältyi hillittyä charmia sekä vähäeleistä, mutta vahvaa tuntojen tulkintaa - vapise Humprey Bogart!
Ja heti perään lauantaina oli vuorossa Suvi-lammas joka sai oikein potran pojan; tämä pieni karitsa oli heti alusta asti kolmesta se vahvin - ensimmäisiä kertoja nisää imiessään se jo "iski" sitä kuin vanha tekijä.
Ylpeä isä, Timotei, oli aluksi hetken aitauksessa että karitsat saisivat olla ensimmäiset päivät rauhassa - eihän siitä mitään tullut kun isän huoli oli niin kova ja nyt Timotei on heti viereisessä pilttuussa ja tutustuu lapsosiin pikku hiljaa.
Xavier-aasi taas puolestaan pääsi Palmusunnuntaina vilauttamaan esiintymistaitojaan, hurmaten heti kerralla vähän isomman joukon ihmisiä Isonkyrön kirkossa. Esitykseen sisältyi hillittyä charmia sekä vähäeleistä, mutta vahvaa tuntojen tulkintaa - vapise Humprey Bogart!
sunnuntai 9. maaliskuuta 2008
Aamujuoksu
Tallin uudelleenjärjestelyssä aasimme Xavier ja ponimme Nolli päätyivät samaan pilttuuseen - hetken arvelimme mitenköhän tämä kaksikko tulee toimeen mutta nyt he ovat jo ylimmät ystävykset; jopa metkut punotaan yhdessä. Kuvasarja kertokoon puolestaan aika vauhdikkaasta aamusta Eläinten Vanhainkodissa:
"Mitä sanot Nolli, lähdetäänkö kahlaamaan tuonne kinoksiin?"
"Venaas hetki, mä otan vähän evästä niin mennään takas tupahan"
"Piru vie, ovet kiinni nenän edestä, pannaas Nolli juosten!"
"Jihaa! Hoplaa!"
"Nämä luuli saaneensa mut jo tänne, tuus Nolli apuun niin pannaan taas juosten"
"Pakoon vaan! Huijui, hii ja hoplaa!"
"Jopas jotakin. Ne on muistanut pitää ovet kiinni."
"No voisihan tuota jo harkita..."
"...tai sitten ei."
Nyt on tontin jokainen reuna katsastettu ja katse viimein kohti kotia
"Loppu hyvin, kaikki hyvin!"
"Mitä sanot Nolli, lähdetäänkö kahlaamaan tuonne kinoksiin?"
"Venaas hetki, mä otan vähän evästä niin mennään takas tupahan"
"Piru vie, ovet kiinni nenän edestä, pannaas Nolli juosten!"
"Jihaa! Hoplaa!"
"Nämä luuli saaneensa mut jo tänne, tuus Nolli apuun niin pannaan taas juosten"
"Pakoon vaan! Huijui, hii ja hoplaa!"
"Jopas jotakin. Ne on muistanut pitää ovet kiinni."
"No voisihan tuota jo harkita..."
"...tai sitten ei."
Nyt on tontin jokainen reuna katsastettu ja katse viimein kohti kotia
"Loppu hyvin, kaikki hyvin!"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)